Julkaistu 4.4.2024
Tein alla olevan lausuntopyynnön Ilmastopaneelille ja lisäksi toisen luontokatonäkökulmasta lähes samansisältöisenä Luontopaneelille. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko kummastakaan asiallista vastausta.
”Hei,
Ilmastopaneeli on toistuvasti esittänyt hakkuiden vähentämistä. Koska hakkuiden syy on yksinkertaisesti puun tarve, pyydän Ilmastopaneelilta lausuntoa, jossa se määrittelee ne planetaarisesti ilmastoa hyödyttävät vaihtoehdot, jolla suomalainen puu olisi sen mukaan syytä korvata maailman markkinoilla tai esittää näkemyksen siitä, miten hakkuiden väheneminen vaikuttaa maailman hakkuisiin, sekä fossiilisten raaka-aineiden käyttöön.
Maailman hakkuut ovat vuositasolla noin 4 miljardia kuutiota. Puu tuottaa maailman ihmisille lämpöä ja siitä valmistetaan monipuolisesti erilaisia kulutustuotteita. Myös rakennusmateriaalina puuta käytetään huomattavia määriä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi esimerkiksi IPCC on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kestävän metsätalouden lisäämisen, joka on Ilmastopaneelin esitysten kannalta päinvastainen.
Kestävä kehitys vaatii uusia ratkaisuja, eikä pelkästään jonkin kieltäminen edistä kestävyyttä, mikäli siihen ei liitetä ratkaisuvaihtoehtoja. Myös hakkuiden syyt vaihtelevat, joten on tärkeää myös tietää, minkälaisiin hakkuisiin hakkuiden vähennys tulisi kohdistaa. Sen vuoksi pyydän lausuntoon hakkuutapakohtaista yksilöintiä, miten Ilmastopaneelin ehdottamat hakkuiden vähentämiset tulisi jakaantua.
Suomalaisen metsätalouden keskeisin tavoite on kasvattaa laadukasta tukkipuuta teollisuuden tarpeisiin. Se perustuu yli satavuotiseen metsäntutkimukseen ja kokemuksiin metsätaloudesta. Metsäntutkimuksen ja metsätalouden ansiosta metsiemme puustopääoma on historiallisen korkealla tasolla ja jatkaa kasvuaan. Siitäkin huolimatta, että alihakkuut ovat jo johtaneet puuston kasvun pienenemiseen. Hakkuutavat voidaan tässä tapauksessa jakaa kolmeen päähakkuutapaan, eli uudistushakkuisiin, harvennushakkuisiin ja ensiharvennukseen. Jaotus on tehty sen perusteella, minkälaista puuta em. hakkuista pääasiassa korjataan hakkuissa. Peitteellisessä metsänkasvatuksessa tehdään toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan alikasvoksena kasvavien puiden kasvaminen ja uudistuminen. Hakkuut ovat siis yhdistelmä pienialaisia avohakkuita ja harvennusta.
Peitteellinen metsänkasvatus sopii esimerkiksi turvemaiden korpiin ja reheville kangasmaille, joissa on olemassa luontaisen uudistumisen edellytykset. Siten se ei toimi yleismenetelmänä, koska sen soveltuvuus suurimmalle osalle talousmetsiä on huono. Muun muassa Luonnonvarakeskus on tutkinut, että peitteellinen metsänkasvatus voi johtaa puiden pienenemiseen, kasvun heikkenemiseen ja jo neljännellä hakkuukerralla ainoa järkevä hakkuu on avohakkuu. Metsähallituksen mukaan avohakkuista luopuminen johtaisi myös hakkuupinta-alojen kolminkertaitumiseen vuositasolla. Sen merkittävä lisääminen vaatii lisää tutkimusta ja kokemusta.
Uudistushakkuista saadaan pääasiassa sahapuuta, jota käytetään rakentamiseen. Lisäksi kuitu- ja energiapuuta jonkin verran. Harvennushakkuissa sahapuun ja pieniläpimittaisen puun jakauma on aika lailla samaa tasoa toistensa kanssa. Ensiharvennuksissa saadaan pääasiassa pieniläpimittaista puuta.
Ensiharvennus ja muut harvennukset ovat kasvatushakkuita, jotka tehdään laadukkaan tukkipuun kasvattamiseksi. Toisin sanoen ne tehdään kasvamaan jäävien puiden hyväksi. Harvennusten laiminlyönti tai myöhästyminen vaikuttaa negatiivisesti puuston laatuun, kasvuun ja arvokasvuun. Puut riukuuntuvat ja niiden laatu kärsii. Osa aikanaan kuolee kilpailun seurauksena. Luonnon kannalta harventamattomuus johtaa valon loppumiseen aluskasvustolta latvusten peittäessä auringon lähes kokonaan, joka taas voi aiheuttaa merkittävää hiilensidonnan vähenemistä varpu- ja sammalkerroksessa. Lausunnossa tulisi ilmetä, miten Ilmastopaneelin mukaan esimerkiksi kuitu- ja energiapuu tulisi korvata tuotteiden valmistuksessa ja energiakäytössä, sillä niiden jalostus on metsänhoidon kannalta kriittisessä roolissa. Mikäli niille ei ole käyttöä, niistä ei makseta metsänomistajalle ja harvennusten tekeminen on taloudellisesti kannattamatonta.
Uudistushakkuita taas ovat kaikki uuden puuston kasvun hyväksi tehtävä hakkuut. Ne voivat olla luontaista tai keinollista uudistamista. Keinollisessa uudistamisessa Suomessa käytetään pääasiassa jalostettuja taimia, jotka kasvavat jalostamattomia taimia nopeammin ja kestävät paremmin tuhoja vastaan. Uudistushakkuissa tehtävien maanmuokkausten ansiosta uuden metsän kasvua voidaan nopeuttaa 7-15 vuodella, riippuen metsätyypistä ja sijainnista.
Maailman luontokadon kannalta on tärkeää myös voida varmistaa, ettei hakkuiden vähentäminen Suomessa johda luonnon kannalta huonompiin vaihtoehtoihin, kuten hakkuiden siirtymiseen sellaisiin maihin, joissa metsätalouden kestävyys on heikompaa. Suomessa metsätalouden kestävyys on maailman vertailussa kärkipäässä, joten käytännössä voidaan olettaa lähes kaikkien siirtyvien hakkuiden johtavan huonompiin tuloksiin luontokadon kannalta. En kuitenkaan pyydä lausuntoa luontonäkökulmasta, koska se kysymys kuuluu luontopaneelin vastattavaksi. Pyydän Ilmastopaneelia pohtimaan lausunnossaan keinoja, joilla Suomi voi varmistaa, ettei tällaisia vaihtoehtoisvaikutuksia syntyisi. Olisi vastuutonta ulkoistaa ilmastovaikutuksia, jos ei voida varmistaa toimien edesauttavan planetaarista kestävyyttä. Pyydän Ilmastopaneelia myös avaamaan, miten sen esittämä puun tuonnin lisääminen Unkarista tai Italiasta edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Hakkuiden vähentämiseen liittyy rajoitettavien hakkuiden lisäksi oleellisesti tieto siitä, keneltä rajoitetaan oikeutta myydä, ostaa tai jalostaa puuta. Miten Ilmastopaneelin mukaan sen esittämä hakkuiden vähentäminen tulee toteuttaa?
Lausunnossa ei ole syytä ottaa kantaa suomalaisen metsätalouden monimuotoisuutta tukevien toimien parannuskeinoihin, sillä metsäala tekee kehitystyötä pitkäjänteisesti ja tiedepohjaisesti. Parannuskeinojen vaikutus Suomen metsäluontoon tulee myös hitaasti, koska vain pari prosenttia talousmetsistä on vuosittain käsittelyssä ja niistäkin suurin osa harvennushakkuita.
Lausunnon tulisi keskittyä antamaan konkreettista tietoa siitä, minkälaisilla toimilla Ilmastopaneelin mukaan saadaan planetaarisesti ilmastonmuutosta hidastettua kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla Suomen talousmetsien käsittelyllä ja mitattavissa olevia hyötyjä ja haittoja tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.
Ystävällisesti
Juri Laurila
Metsäasiantuntija
Jatkuvan kasvatuksen asiantuntija”
Hömötiaisen laulu 